perjantai 5. heinäkuuta 2013

Idylli

Vaikka julmuutta täynnä on maa,
vaikka tuhoaan kohti se käy,
kun sua mä vain saan rakastaa,
ei maailman pahuutta näy.
On jossakin onnemme maa,
ja meitä se vain odottaa.
Nyt korpien kätkössä on
kukka rakkauden kuihtumaton.

Muumimamman maailmaan
ihanaan, turvaisaan
Nukkumatti johdattaa
sinimaahan matkaajaa.

Sinun rakkautes kauas vie pois
kaiken hädän ja ahdistuksen.
Sinun kanssasi teemme me maan,
jossa kaikki on autuutta vaan.
Kätes sun pommisuojani on,
sinä linnoitus vankkumaton.
Sinun sylissäs voin unhoittaa,
sinun suudelmas mun rauhoittaa.

Muumimamman maailmaan
ihanaan, turvaisaan
Nukkumatti johdattaa
sinimaahan matkaajaa.

Sulje silmäs ja unhoita siis,
että synkkä on maailma tää.
Nuku onnellisiin unelmiis,
silloin ihmisten tuskaa et nää.
Käsi kädessä käykäämme näin
ohi tähtien kimmeltäväin
satumaatamme kultaista päin
onnen tietämme näin lähekkäin.

säv. Erna Tauro
san. Bengt Ahlfors ja Frej Lindqvist
suom. san. Esko Elstelä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti