sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Nuuskamuikkusen laulu


Kauas merien taa Nuuskamuikkusta kantaa
aallot vihreän veen, tuulet vauhtia antaa.
Moottorin pärinää Muikkunen ei voi sietää.
Särinä, tärinä - korviin se särähtää.

Nuuskamuikkunen ei halua
ei junaa, autoa, ei mopoa.
Kun hän matkaa muilla mailla
tarkkaa määränpäätä vailla,
matkalippua ei tarvita.

Talven tullen hän käy kohti etelän rantaa.
Teltan pakkaa hän vai, repun selässään kantaa.
Muumit kauaksi jää, neuvot viimeiset antaa.
Hän saa reissullaan uutta kerrottavaa.

Nuuskamuikkunen ei halua
ei junaa, autoa, ei mopoa.
Kun hän matkaa muilla mailla
tarkkaa määränpäätä vailla,
matkalippua ei tarvita.

Muumilaaksossa hän kaikki vastukset voittaa.
Hilpeän sävelmän huuliharpullaan soittaa.
Ei vapauttaan tahdo tavaraan vaihtaa.
On keveämpää sitä ilman kun jää.

Nuuskamuikkunen ei halua
ei junaa, autoa, ei mopoa.
Kun hän matkaa muilla mailla
tarkkaa määränpäätä vailla,
matkalippua ei tarvita.

Säv. P. A. L. Kartner
San. P. A. L. Kartner
Suom. Jertta Ratia-Kähönen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti