sunnuntai 19. elokuuta 2012

Tänä kesäyönä


Muumipeikko istuu,
tuijottaa yli aution merenpohjan
hiekka hohti punaa
pyrstötähden heijastamaa
Merenpohjan valot,
mustina kohoo yli aavan ja maan
Muumipeikko pohtii suruissaan,
miten maa tästä selviää

Minä rakastan metsää mertaa ja sadetta
tuulta ja auringonpaistetta
ruohoa ja sammalta
- miten mahdotonta olisikaan elää ilman

Näkinkenkä lauloi hiljaa vaan,
meri muistaa kuiskailee
muuten oli hiljaa kaikkialla,
kovin tummaa, hämärtää
Muumipeikko valvoo, vahtii yön
katsoo alas kaukaisuuteen
tänä kesäyönä pelottaa,
miten maa tästä selviää

Minä rakastan metsää mertaa ja sadetta
tuulta ja auringonpaistetta
ruohoa ja sammalta
- miten mahdotonta olisikaan elää ilman

Minä rakastan metsää mertaa ja sadetta
tuulta ja auringonpaistetta
ruohoa ja sammalta
- miten mahdotonta olisikaan elää ilman

Säv. Timo Poijärvi
San. Timo Poijärvi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti